Suvun alkuvaiheita

Pohjoiskarjalaisen Myller-suvun ensimmäinen tunnettu esi-isä on Jakob Henriksson Myller eli Jaakko Henrikinpoika Myller, joka tuli isonvihan aikana 1710-1721 lukkariksi Tohmajärvelle. Tällöin hänet mainitaan entiseksi porvariksi Pohjanmaalta. Hänen nimensä kirjoitettiin vanhoissa asiakirjoissa Möller.

Hänen lukkarin virkansa ja palkkansa vahvistettiin Tohmajärven kevätkäräjillä v. 1725 ja tällöin hänen kirjalliset taitonsa todettiin heikoiksi. Pitäjään oli siksi erikseen valittava nuorille lukemista opettava koulumestari. Luonnostaanhan lukemisen opettaminen kuului siihen aikaan lukkarille.

Jakob Myller asettui Jouhkolan kylään. Tohmajärven vanhin rippikirja on 1730-luvulta ja siinä hänen todetaan asuneen ensin Lesonvaaran kylässä, josta muutti v. 1736 Kemien kylään. Hän vaihtoi tällöin asuinpaikkaa Brusius (Rossi) Hakulisen kanssa. Jakob Myllerin vaimo oli Kristina Rajalin.

Jakob Myllerin alkujuurien selvittämiseksi olen etsinyt Myller- ja Möller-nimisiä henkilöitä eri puolelta Suomea mm. USA:n mormonikirkon kopioimasta syntyneiden ja kastettujen luettelosta. Luettelossa on syntyneitä siitä lähtien, kun seurakunnissa alettiin pitää historiakirjaa syntyneistä ja kastetuista, eli noin 1650-1750 vaiheilta noin 1800-luvun puoliväliin saakka.

Mormonit ovat kirjanneet Myller- ja Möller-nimisiä henkilöitä noin 600 syntyneeksi eri puolella Suomea näiden 150 vuoden aikana. Jakob Myllerin juuria etsittäessä tästä luettelosta hänen mainittua pohjanmaalaisuuttaan ajatellen Vaasan läänin alueelta, ei päästä eteenpäin. Kokkolan seudulla on kyllä runsaasti Möllereitä, mutta vasta 1700-luvun puolen välin jälkeen. Tämä saattaa osoittaa, että siellä on ollut joku Möller, jonka jälkeläisiä ovat sekä Jakob Myller että Kokkolan seudulla myöhemmin esiintyvät Möllerit, mutta varmuutta asiaan ei ole löytynyt.

Etelä-Suomessa, Viipurin, Uudenmaan ja Turun ja Porin lääneissä sekä jonkin verran myös Hämeen ja Lapin lääneissä on runsaasti syntyneitä Möller-nimisiä henkilöitä, eteläsuomalaisia jopa 1600-luvulla. Näiden Möller-sukujen sukujuuria on tutkittu ja julkaistu, heistä monet ovat sotilas- ja aatelissukuihin kuuluvia ja tulleet Suomeen mm. Baltiasta ja Saksasta. Heidän yhteydestään pohjoiskarjalaiseen sukuun ei ole selvyyttä mutta yhteys vaikuttaa epätodennäköiseltä.

Pohjois-Karjalassa on yksi syntynyt Möller ennen lukkari Jakob Myllerin jälkeläisiä. 18. tammikuuta 1707 syntyi ja 20. tammikuuta kastettiin Kiteellä korpraali Jöran Möllerin tytär Ingeborg. Hänenkään yhteytensä tutkimuskohteena olleeseen sukuun ei ole tiedossa.

Mikkelin läänissä on Möllereitä esiintynyt jo 1600-luvulla ja he eivät tiettävästi ole suoranaisesti aiemmin mainittuihin Etelä-Suomen aatelisiin kuuluvia. Yhteys saattaa silti olla olemassa, sillä sukuyhteys unohtui aiemmin melko nopeasti esim. säätyaseman jostain syystä heikettyä.

Mikkelissä vihittiin 21.4.1695 Jöran Jöransson Randalain (Rantalainen) ja Karin Johansdotter Möller. 38 vuotta myöhemmin 29.9.1733 vihittiin Joroisissa Petter Pettersson Möller ja piika Martha Thomasdotter Kettuin (Kettunen). Piika saattaa tarkoittaa säädyn asemesta naimatonta naista.

Mikkelin seurakunnassa on kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan haudattuja Möllereitä 1600-luvun lopulla melko paljon. 14.7.1695 haudattiin Johan Möller 52-vuotiaana. V. 1696 haudattiin Henrik Möllerin lapsi 5-vuotiaana ja Pecca Mellerin lapsi 3-kuukautisena. Vuonna 1697 haudattiin Såckalan kylän Anders Jåkilaisen eli Mellerin leski Karin 63-vuotiaana, Henrik Möller 40-vuotiaana, Petter Möllerin poika 28-vuotiaana sekä Påhl Mölläri eli Wäänäin 60-vuotiaana.

Mikkelissä kastettiin v. 1691 kaksi Henrik Möllerin lasta. Poika Benjamin on merkitty kastetuksi päivämäärää ilmoittamatta v. 1691 ja tytär Maria 26.4.1691.

Joroisten Joroisniemen kylässä asuvien (em. 29.9.1733 vihittyjen) Petter Möllerin ja Martha Kettusen lapsia on kastettu seuraavasti: Brita Sofia on syntynyt 2.6. ja kastettu 12.6.1734, Petter Wilhelm on syntynyt 2.8. ja kastettu 8.8.1736, Anna Maria on syntynyt 8.2. ja kastettu 11.2.1739, Karin on syntynyt 20.5. ja kastettu 27.5.1744 ja Helena on syntynyt 29.7. ja kastettu 4.8.1745. Muut Joroisten Möllerit ovat myöhemmältä ajalta.

Nämä Mikkelin ja Joroisten Möllerit saattavat olla samaa sukua lukkari Jakob Myllerin kanssa. Vahvistusta asiaan ei ole, vain maantieteellinen sijainti antaisi aiheen olettaa tällaista. Kiteen korpraalista ei ole niinkään tietoa, sotilashenkilöt olivat liikkuvaa väkeä levottomana aikana, olihan isoviha juuri alussa silloin, kun hänet Kiteen kirjoissa mainitaan.

Sinänsä nimi ei entisinä aikoina ollut edes ehdoton todiste sukujuurista kuten nykyään, sillä aina vuoteen 1921 saakka jokainen sai ottaa itselleen nimen yksinkertaisesti ilmoittamalla siitä papille, joka merkitsi nimen kirjaan. Nimeä saatettiin muuttaa elämän aikana useampaankin kertaan, varsinkin jos elämässä sattui jotakin sellaista, että uusi nimi tuntui mielekkäämmältä. Nimeksi voitiin ottaa jonkun paikkakunnalla tunnetun henkilön nimi, jopa aatelisnimen otto aatelittomienkin käyttöön oli tavallista, tuntuihan sellainen nimi hienolta.

Savossa ja Pohjois-Karjalassa en ole tällaista kuitenkaan huomannut, onhan täällä sukunimiperinne muutenkin vanhempi, joten sukulaisuutta jo nimenkin perusteella voidaan pitää varmempana. Etelä-Suomessa suurimmalle osalle väestä tuli sukunimi vasta 1900-luvulla, siihen saakka siellä oltiin vain isännimen mukaan jonkin henkilön poikia ja tyttäriä.

Nykyiset pohjoiskarjalaiset Myllerit on voitu osoittaa samaan sukuun kuuluviksi lukkari Myllerin jälkeläisiksi, vaikka ennen tutkimusten alkua sukulaisuudesta ei enää ollut välttämättä sukulaisten kesken tietoa.

Vielä vähän lukkari Jakob Myllerin jälkipolvista. Nykyiset Myllerit polveutuvat hänestä kolmen päähaaran kautta. Jakob Myller oli naimisissa Kirstin Rajalinin kanssa ja kirjoihin on merkitty kaksi poikaa, Petter ja Jakob. Petter oli syntynyt 1712 ja Jakob 1718.

Petter Myller oli talollinen Uskaljärven kylän talossa 1. Hänet vihittiin 1733 Elin Lajusen kanssa, joka oli syntynyt 1710. Petter kuoli vesitautiin 1765 ja vaimo Elin poltetautiin 1778.

Pariskunnalle syntyi vuosina 1733-1748 seitsemän lasta, Jakob, Petter, Johan, Lars, Gabriel, Kristina ja Helena. Talollisena Uskaljärvi 1:ssä jatkoi hänen vanhin poikansa Jakob Myller, joka oli kahdesti naimisissa, Maria Kuokkasen ja Anna Pulkkisen kanssa. Muut sisarukset olivat huonemiehinä ja loisina, kuten siihen aikaan oli tapana. Talo jäi yhdelle lapselle, vaikka saattoi välillä vaihtua kesken kaiken toisellekin lapselle, ja muut sisarukset jäivät taloon huonemiehiksi tai lähtivät palkollisiksi eli loisiksi maailmalle.

Jakob Myllerin poika Petrus Myller, joka kuoli 1823, oli viimeinen Myller talollisena Uskaljärvi 1:ssä. Täältä Uskaljärven kautta polveutuu huomattava osa Myllereistä.

Lukkari Jakob Henriksson Myllerin nuorempi poika Jakob tuli Tohmajärven lukkariksi isänsä jälkeen 1740. Isä olisi halunnut jättää virkansa pojalleen jo piispantarkastuksessa 1737, mutta virkaa ei silloin vielä pojalle siirretty. Häntä kehotettiin opiskelemaan ensin kirjoittamisen ja laulamisen taitoa.

Jakob Myller erotettiin virasta 1749 runsaan viinan käytön takia. Hänen annettiin jatkaa Kiihtelysvaaran kappeliseurakunnan lukkarina, kun hän lupasi raitistua. Raitistuminen ei kuitenkaan onnistunut ja kymmenen vuoden kuluttua 1759 hänet erotettiin myös Kiihtelysvaaran lukkarin virasta ja hän jatkoi sen jälkeen talollisena Palon kylässä.

Viinan käyttö sinänsä ei ollut siihen aikaan mitenkään tavatonta, jos se ei sitä ole nykypäivänäkään. Palkkaa maksettiin silloin lähinnä erilaisina tavaroina ja tuotteina sekä papille että lukkarille, rahan käyttö oli harvinaista. Talollisilla oli viinanpoltto-oikeus ja viina oli myös yksi tuote, jota käytettiin palkanmaksuun viljan ja muiden tuotteiden lisäksi. Kun viinaa oli, oli se myös johonkin käytettävä, jotkut papit jossakin päin Suomea jopa pitivät krouvia ja myivät viinaa edelleen.

Jakob Myller nuoremman puoliso oli Brigitta Cajander, syntynyt 1712. Hän oli Tohmajärven toisen kappalaisen Anders Cajanderin ja hänen vaimonsa Helena Sylvestran tytär. Anders Cajander oli Paltamon papin poika ja Helena Sylvestra oli Tohmajärven kirkkoherran Johan Sylvesterin tytär. Anders Cajanderista kerrotaan Vanhan Tohmajärven historiassa: ”Joutui venäläisten vangiksi 1715-1720 ja joutui lainaamaan kirkonarkusta rahaa maksaakseen miehittäjille rahvaan rästejä. Ei kyennyt maksamaan rahoja takaisin kirkolle. Näiden kokemusten jälkeen hänen mielenterveytensä järkkyi ja hän kuoli vuonna 1730 mielenvikaisena.”

Jakob Myller kuoli 1782 ja Brigitta Cajander 1780. Heille syntyi 1743-1754 välillä neljä lasta, Jakob, Johan, Helena ja Karl. Lisäksi heillä oli Brigitta Cajanderin aviottomana 1735 syntynyt Eva-tytär, joka vihittiin 1761 palolaisen talollisen Petter Hiltusen kanssa ja kuoli 1764. Muut Jakob Myllerin lapset elivät aikuisiksi ja perheellisiksi, vain tytär Helena kuoli lapsena, hän syntyi 1751 ja kuoli punatautiin 1754. Varsinkin Kiihtelysvaaran Palon Myllerit ovat pääosin heidän jälkeläisiään, vaikkakin suvun talot Palolla ovat vaihtuneet, Jakobin talo oli Palo 2.

Kolmas polveutumishaara kulkee poika Jakobin yhden lapsen Johanin kautta, sitä kautta polveutuvat pääosin Kiihtelysvaaran Oskolan ja Tuupovaaran Myllerit. Jakob, joka oli syntynyt 1743, vihittiin 1762 Anna Martikaisen kanssa, syntynyt 1746. He molemmat kuolivat keuhkotautiin, Jakob 1790 ja Anna 1793. Heillä oli seitsemän vuosina 1766-1782 syntynyttä lasta, Maria, Jakob, Anna, Johan, Petrus, Maria ja Karolus. Heistä kuolivat parin vuoden ikäisinä vanhin Maria punatautiin ja nuorin Karolus, jonka kuolinsyytä ei ole ilmoitettu.

Lapsista Johan Myller syntyi 1774 ja kuoli 1820 Ilomantsissa, nykyisen Tuupovaaran alueella. Hänet vihittiin 1795 talollisen tyttären Anna Könösen kanssa Palolta, syntynyt 1775. Johan oli ensin talollinen Palolla, josta muutti perheineen 1804 Ilomantsiin, jossa on merkitty loiseksi Luostarivaaran taloon 2. Pariskunnalla oli yhdeksän vuosina 1797-1817 syntynyttä lasta, Anna, Elisabet, Jakob, Johan, Petter, Brita, Maria, David ja Karl.

Elisabet avioitui 1825 talollinen Staffan Wäänäsen kanssa Oskola 19:sta. Jakob avioitui 1834 Karin Parviaisen kanssa ja muutti talolliseksi Ilomantsin (myöh. Koveron ja Tuupovaaran) Öllölä 16:een. Maria vihittiin 1835 palolaisen torpparin Petter Eskelisen kanssa. David vihittiin 1842 Lisa Watasen kanssa ja hän muutti talolliseksi Oskolan taloon 9.

Johan Myllerin ja Anna Könösen lapsista Petter syntyi 1805 ja kuoli 1867. Hän oli lampuoti Ilomantsin Luostarivaaran talossa 2. Hänet vihittiin 1835 Anna Sykön kanssa, syntynyt 1802 ja kuoli 1877. Lapsista keskimmäinen, Pehr, syntynyt 1839, jäi Ilomantsiin Koveron Härmivaaran 33 Reijolan talolliseksi. Hänet vihittiin 1863 Maria Huovisen kanssa.

Molemmat muut lapset muuttivat Kiihtelysvaaran Oskolaan. Nuorin lapsi, 1842 syntynyt tytär Anna vihittiin 1867 Johan Watasen kanssa, joka oli talollinen Oskolan talosta 7. Vanhin poika Juho, syntynyt 1835, vihittiin 1857 Saara Maria Pulkkisen kanssa Oskolan Pulkkilanniemen talosta 17. Saara Maria oli syntynyt 1837. Pariskunta asui kuusi vuotta Ilomantsissa ja 1863 Juho Myller muutti Saara Maria Pulkittaren syntymäkotiin Oskolaan kotivävyksi. Juho Myller kuoli 1887 ja Saara Maria Pulkitar 1912.

Suuri määrä Myllerin sukuun kuuluvia on edelleen alkujuurillaan Pohjois-Karjalassa mutta Myllereitä tapaa kaikkialta Suomesta ja myös rajojen takaa.

Markus Takari